Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019

Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksen sivussa toteutettiin Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019 –tutkimus. Kohderyhmänä olivat lukiolaiset ja ammatilliset opiskelijat valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilaajina olivat Suomen Partiolaiset ja Opintokeskus Sivis. Partion nuorisoalan osaamiskeskus ja Opintokeskus Sivis ovat molemmat kehittäneet työkaluja ja malleja järjestökoulutuksessa ja -toiminnassa syntyvän osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tutkimuksessa selvisi, että harrastuksissa hankittu osaaminen jää yhä monesti pimentoon. 

 

Voit ladata tutkimuksen PDF-tiedostona tästä

 

 

Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019 -kyselyn tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä lomakkeella helmi-maaliskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 553 nuorta, joista 353 lukiolaista ja 200 ammatillista opiskelijaa. Tutkimuksen toteutti tutkimus- ja neuvonantoyhtiö T-Media Oy.

 

Harrastus tuottaa työelämävalmiuksia

 

 

Nuoret kokevat harrastuksen kerryttävän omaa osaamista erittäin laaja-alaisesti. Tavoitelähtöisesti toimiminen ja oma-aloitteisuuden vahvistaminen nousevat harrastustaustan suurimmiksi vahvuuksiksi. Yhteistyötaidot kuuluvat myös harrastuksesta kumpuaviin valttikortteihin.

Taloustaidot ovat osa-alue, joihin harrastukset tuottavat vähiten osaamista.

 

Harrastusosaaminen jää pimentoon

 

 

 

Enemmistö nuorista kokee harrastustaustansa saavan yleisesti arvostusta osakseen. Harrastuksen anti jää kuitenkin virallisesti tunnistamatta. Tämä heijastuu edelleen siihen, että vain kolmannes nuorista uskoo harrastuksen hyödyttävän esimerkiksi työnhakua.

 

 

Toisaalta, harva nuori kaipaa todistusta omasta harrastuksesta. Tämä voi johtua:

1. tottumattomuudesta hyödyntää harrastusta osoituksena omista taidoista
2. puutteellisista taidoista kuvata harrastuksesta hankittua osaamista
3. vaikeudesta osoittaa osaamista oppilaitos- ja työelämäyhteydessä
4. kokemukset harrastuksessa hankitun osaamisen tunnustamisesta oppilaitoksessa tai työelämässä eivät ole olleet myönteisiä.

 

 

Vain 25 % vastaajista koki, että heidän harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassaan hankkimaansa osaamista on tunnistettu ja tunnustettu oppilaitoksissa riittävästi.  Nuoret toivoisivat harrastuspanostusten näkyvän koulussa hyväksilukemisen tai arvosanojen korottamisen muodossa. Tämä tavoite ei nykyisellään juurikaan toteudu.

 

Järjestö- ja vapaaehtoisharrastuksen parista saa eniten valmiuksia

 

 

Harrastuksen merkityksen tunnistavat erityisesti järjestö-, vapaaehtois- ja koulun harrastustoiminnassa mukana olevat nuoret. He myös kokevat saavansa harrastuksestaan eniten arvostusta ja konkreettista tulevaisuuden hyötyä esimerkiksi kesätyön haussa.

 

Voit ladata tutkimuksen PDF-tiedostona tästä